Yrittäjyyttä ja työelämävalmiuksia - tekemällä oppien

Kurssitarjotin eloon

Kurssitarjottimella on eri oppiaineista paljon lyhenteitä. Miten ne avautuvat nuorelle, mitä kyseisellä oppitunnilla tehdään?  Kun lukiolainen näkee kurssitarjottimen, niin miettiikö hän, että nämä kirjainlyhenteet antavat hänelle valmiudet opiskelun aloittamiseen erilaisissa opinahjoissa? Sehän on lukiokoulutuksen tavoite.

Uskallan väittää, ettei lukiolainen kurssivalintojen hetkellä mieti jatkokoulutuspaikkaansa. Nuori pohtii suorittamatta olevia kurssejaan, mahdollisia hyppytunteja tai mitä aineita kirjoittaisi ylioppilastutkinnossa.

Mitä puolestaan pohtivat opettajat ja kurssitarjottimen tekijät? Puntaroiko aineenopettaja, mitä osaamista hän haluaa välittää lukiolaiselle omalla oppitunnillaan, tiistain 3:ssa palkissa, jotta oppisisältö vastaisi lukion uutta opetussuunnitelmaa?

Lukiossa opettajien on tehtävä entistä enemmän yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa, se on kirjattuna opetussuunnitelmaan. Aineenopettajan pitää huomioida työelämäyhteistyö ja miettiä miten se näkyy hänen oppiaineessaan. Hyvä.

Onneksi on lukuisia tapoja toteuttaa yritys – tai työelämäyhteistyötä. Näin myös kurssitarjotin elävöityy. Kirjainlyhenteistä tulee konkreettisia, linkki oppitunnin ja työelämän välillä kapenee. Nuori tutustuu yhteiskunnan tarjoamiin työmahdollisuuksiin sekä oivaltaa opiskeltavien kurssien yhteyden tuleviin työpolkuihinsa.

Näissä oivalluksissa piilee mielestäni kaikkein olennaisin syy, miksi lukioiden kurssitarjottimien kirjainlyhenteisiin pitää saada iloa ja tekemisen meininkiä. Kun lukiolaisen silmät loistavat, niin silloin oppilaitoksen ja olemassa olevien rakenteiden pitää muuttua niin, että silmien loiste säilyy. Näin rohkeus omaan tekemiseen kasvaa.

Itse tekeminen ja kokeileminen on monissa asioissa paras tapa oppia. Sovelletaan tietoa ja uskalletaan yrittää, ryhdytään toimeen ilman sen suurempaa jahkailua.

Lukiokokemus oli erilainen

Nuori Yrittäjyys ry:llä (NY) on opetussuunnitelmien tavoitteita tukevia ohjelmia 7-25-vuotiaille. Ohjelmissa painotetaan yrittäjyysasennetta, työelämävalmiuksia sekä oman taloudenhallintaa – tekemällä oppien. 

Lukiolaisille suunnatussa Vuosi yrittäjänä –ohjelmassa perustetaan lukuvuoden tai kahden jakson ajaksi miniyritys (NY-yritys), jonka pyörittämisessä käytetään oikeaa rahaa.  Ohjelmassa nuoret miettivät ensin tiimeissä yritysidean, jonka ympärille yritys perustetaan.  Ohjelman aikana opiskelijat pyörittävät yritystä itse, oppivat myyntiä ja markkinointia sekä miten yritys lopetetaan – kokeilemalla ja yrittämällä.

NY-yrityksen perustamisen tavoitteena on työelämätaitojen ja aktiivisen toimintatavan oppiminen. Yrittäjämäisesti toimiva nuori uskaltaa tehdä päätöksiä, hänen yhteistyökykynsä kehittyvät sekä opiskelija oppii ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja työskentelemään tavoitteellisesti.

Suomessa oli viime lukuvuonna 4 500 toiseen asteen opiskelijaa mukana Vuosi yrittäjänä –ohjelmassa. Keväällä 2017 kysyttiin mukana olleilta nuorilta (760 opiskelijaa) miten ohjelma vaikutti heidän työelämä-, yrittäjyys-ja talouslukutaitoihin.

•  Vastanneista 82 % oli sitä mieltä, että vastuunotto ja -kantaminen lisääntyi, vuorovaikutustaidot kehittyivät 72 % sekä omien taitojen tunnistaminen parani (63 %).
• Kolmasosa vastanneista oivalsi millä alalla haluaa työskennellä sekä sen, että ei halua ryhtyä yrittäjiksi. Hienoja numeroita, koska näin nuori saa jo lukioaikana vahvistusta opiskelu- ja urapolulleen.
• Yli puolet vastanneista (59 %) ymmärsi ohjelman jälkeen oman työn arvon sekä miten rahankäyttöä suunnitellaan (53 %).

Opiskelija saa ohjelman aikana loistavan mahdollisuuden tutustua yritystoimintaan turvallisessa kouluympäristössä, samalla nuoren ja oppilaitoksen yrityselämän kontaktit laajenevat Lisäksi kurssisuoritukset kertyvät.

Nuorella ja ohjaavalla opettajalla on tukenaan yli 110 maan kansainvälinen verkosto. Yksin tätä ei todellakaan tarvitse tehdä.

Done is better than perfect

Yrittäjämäinen toimintatapa ei ole ainoastaan tarkoitettu yrittäjille, vaan siitä hyötyvät kaikki- vapaa-ajalla ja työelämässä.

Oppimisympäristö, jossa kannustetaan opiskelijaa tekemään itse, havaitsemaan mahdollisuuksiaan ja tarttumaan niihin, tukee yritteliäisyyttä. Näin opiskelijan usko omiin kykyihin vahvistuu ja ohjaa häntä samalla tavoitteelliseen ja innostavaan työskentelyyn muiden kanssa.

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Tiedämme, että asiat muuttuvat yhä kiihtyvällä vauhdilla. Tästä syystä meidän täytyy entistä rivakammin muuttaa toimintatapojamme. Meillä pitää olla entistä enemmän uskallusta kokeilla sekä antaa nuorille erilaisia tapoja suorittaa lukio-opintojaan. Annetaan nuorille mahdollisuus yrittää, koska se kantaa takuuvarmasti pitkälle tulevaisuuteen.

”Done is better than perfect” – otetaan se uudeksi toimintatavaksemme.

FM Eeva Korhonen

Nuori Yrittäjyys ry

Opinto-ohjaaja

Ruotsin kielen opettaja