tiistai 19. syyskuuta 2017

Business-kurssit kasvattavat tulevaisuuden työelämätaitoja

Uusi opetussuunnitelma korostaa yrittäjyyden merkitystä tulevaisuuden työelämätaitona. Jo alakoulussa on alettu opettaa taloustietoa ja –taitoja. Kuopiolaisessa Kallaveden lukiossa on pitkä perinne yritysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja yrittäjyyskursseista. Moni opiskelija on jatkanut opintoja lukion jälkeen yhteiskunnallisten aineiden, kuten taloustiedon, parissa. Koulullamme on oma kummiyritys, paikallinen Ikea, jonka kanssa on tehty jo vuosia monipuolista yhteistyötä.

Syksyllä 2016 Taloudellinen Tiedotustoimisto tarjosi mahdollisuutta lähteä pilotoimaan kansainvälisen liiketoiminnan kursseja opiskelijoidemme kanssa. Lyhyen mainoskampanjan jälkeen kasassa oli 37 toisen ja kolmannen vuoden opiskelijaa ja yksi hieman hämmentynyt opettaja, joka ei ihan varmasti tiennyt, mihin oli sitoutunut mukaan…

Joustavaa kurssitoteutusta ja oppimisanalytiikkaa

Kurssi Myynti, markkinointi ja kaupallistaminen toteutettiin syyslukukauden 2. jaksossa ja kurssi Vuorovaikutus ja neuvottelutaidot keväällä 5. jaksossa.  Opetus toteutettiin osittain lähi-, osittain etäopetuksena. Luokassa tavattiin ja opiskeltiin kahdesti viikossa ja kolmas tunti toimittiin sovittujen ohjeiden mukaan itsenäisesti.

Digitaalinen Claned-alusta mahdollistaa kätevästi opintojen seuraamisen, joten opettajana olin hyvin perillä opiskelijoiden etenemisestä. Näin tuntimäärän ja jopa ajankohdan, jolloin kukin opiskelija oli opiskellut.  Huomautinkin yhdelle innokkaalle opiskelijalle, että pitää muistaa myös nukkua välillä. Hän oli usein lopettanut opiskelun klo 3 aamulla…


Slush Youth -tapahtuma osana kurssikokonaisuutta

Kaikkiaan 45 opiskelijaa suoritti lukuvuonna 2016-2017 Kallaveden lukiossa ainakin yhden business-kurssin. Lisäksi erillisen, koulun oman yrittäjyyskurssin suoritti noin 30 opiskelijaa. Eräänlaisena huipentumana pilotointikokeilulle voi pitää Slush Youth –tapahtumaa, johon saimme osallistua joukolla.

Opiskelijat toimivat Slush Youthissa työryhmissä eri puolilta Suomea ja Ruotsista saapuneiden nuorten kanssa pohtien erilaisia yrittäjyyteen liittyviä tehtäviä ja kampanjoita. Päivän lopuksi nuoret pääsivät haistelemaan ilmapiiriä varsinaiseen Slush-tapahtumaan opettajien tapaan. Matka Helsinkiin ja Slushiin oli unohtumaton kokemus ja se myös selvästi ryhmäytti opiskelijoita tiiviimmäksi porukaksi. Tätä ei nykylukiossa niin helposti tapahdu luokattomuuden takia.

Opettajan roolin muutos

Vuosia historian ja yhteiskuntatieteiden opettajana toimineena koin pilotoinnin antoisaksi ja opettavaiseksi kokemukseksi. Sain aina TAT:ista apua erilaisiin pulmatilanteisiin, joita Clanediin käyttöön saattoi liittyä. Uskallankin rohkaista kaikkia opettajia mukaan kokeilemaan- jos minä selvisin tästä kuivin jaloin, kuka tahansa muukin selviää! Oli hauskaa olla enemmänkin työnohjaaja tai tuutori kuin perinteinen ”puhuva pää”, joka opettaa kaiken itse kaiken rautalangasta vääntäen. Usein kesken itsenäisen opiskelun keskeytimme työskentelyn hetkeksi ja kävimme yhteiskeskustelua jostakin kiinnostavasta teemasta. Jos havaitsin, etteivät opiskelijat oppineet jotakin asiaa kunnolla, saatoin käyttää hetken perinteiseen opetukseen.

Claned-alusta mahdollistaa myös palautteen antamisen opiskelijoille yhdessä ja yksilöllisesti sekä keskustelemisen toisten opettajien kanssa eri puolilla maata. Moni opettaja kokee tämän varmasti helpottavana ja turvallisuutta lisäävänä vaihtoehtona.  Kurssin sisältä oli laadukas ja tehtävät monipuolisia ja ajan hermolla olevia. Mikä parasta - myös opettaja oppi paljon uutta!

Positiivista opiskelijapalautetta

Opiskelijoiden antama palaute oli pääsääntöisesti positiivista ja innostunutta. Useampi nuori sanoi aikovansa jatkaa opintojaan taloustieteen ja yrittäjyyden parissa.
”Yleisesti ottaen lukio on yleissivistävä, mutta kaupallistuvassa maailmassa on ajankohtaista, että lukio tarjoaa myynnin, markkinoinnin ja kansainvälistymisen kursseja. Moni lukiolainen suuntautuu yrityselämään, ja siellä on tärkeää osata brändätä itsensä sekä ymmärtää asioiden laajempia yhteyksiä”, kertoo kurssilla mukana ollut toisen vuoden opiskelija Eetu Kohvakka


Abiturientti Jenni Virtanen kertoo oppineensa kurssilla paljon: ”Teimme kurssilla kaikki tehtävät läppäreillä oppimisalustalle ja opin kurssilla todella paljon hyödyllisiä taitoja. Kannattaa osallistua business-kursseille, koska siten voi varmistaa ja selvittää itselleen, onko kaupallinen ala tai kansainvälisyys itseä kiinnostava ala. Minulle ainakin varmistui pari asiaa jatko-opintoja ja tulevaisuutta ajatellen.”

Voiko lukio-opetukselta enempää vaatia? Kallaveden lukion opettajat ja opiskelijat odottavat innostuneita yhteistyön jatkoa TAT:n ja Aalto-yliopiston kanssa lukuvuonna 2017-2018.


Jari Ukkonen
lukion vanhempi lehtori

Kallaveden lukio, Kuopio


Taloudellinen tiedostustoimisto TATin hanke Yrityselämän nuoret sukupolvet tarjoaa digitaalisia business-kursseja toiselle asteelle. Kurssien tavoitteena on oppia kaupallista osaamista ja tulevaisuuden työelämätaitoja, joilla nuoret menestyvät globaalissa toimintaympäristössä. Kurssimateriaalit noudattavat lukion uutta opetussuunnitelmaa ja ne ovat kaikille suomalaisille toisen asteen oppilaitoksille ilmaisia käyttää. Lisäksi TAT järjestää opettajille kurssien käyttökoulutuksia. Kurssimateriaalit löytyvät sekä suomen että ruotsin kielellä.

torstai 7. syyskuuta 2017

Yrittäjyyttä ja työelämävalmiuksia - tekemällä oppien

Kurssitarjotin eloon


Kurssitarjottimella on eri oppiaineista paljon lyhenteitä. Miten ne avautuvat nuorelle, mitä kyseisellä oppitunnilla tehdään?  Kun lukiolainen näkee kurssitarjottimen, niin miettiikö hän, että nämä kirjainlyhenteet antavat hänelle valmiudet opiskelun aloittamiseen erilaisissa opinahjoissa? Sehän on lukiokoulutuksen tavoite.

Uskallan väittää, ettei lukiolainen kurssivalintojen hetkellä mieti jatkokoulutuspaikkaansa. Nuori pohtii suorittamatta olevia kurssejaan, mahdollisia hyppytunteja tai mitä aineita kirjoittaisi ylioppilastutkinnossa.

Mitä puolestaan pohtivat opettajat ja kurssitarjottimen tekijät? Puntaroiko aineenopettaja, mitä osaamista hän haluaa välittää lukiolaiselle omalla oppitunnillaan, tiistain 3:ssa palkissa, jotta oppisisältö vastaisi lukion uutta opetussuunnitelmaa?

Lukiossa opettajien on tehtävä entistä enemmän yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa, se on kirjattuna opetussuunnitelmaan. Aineenopettajan pitää huomioida työelämäyhteistyö ja miettiä miten se näkyy hänen oppiaineessaan. Hyvä.

Onneksi on lukuisia tapoja toteuttaa yritys – tai työelämäyhteistyötä. Näin myös kurssitarjotin elävöityy. Kirjainlyhenteistä tulee konkreettisia, linkki oppitunnin ja työelämän välillä kapenee. Nuori tutustuu yhteiskunnan tarjoamiin työmahdollisuuksiin sekä oivaltaa opiskeltavien kurssien yhteyden tuleviin työpolkuihinsa.

Näissä oivalluksissa piilee mielestäni kaikkein olennaisin syy, miksi lukioiden kurssitarjottimien kirjainlyhenteisiin pitää saada iloa ja tekemisen meininkiä. Kun lukiolaisen silmät loistavat, niin silloin oppilaitoksen ja olemassa olevien rakenteiden pitää muuttua niin, että silmien loiste säilyy. Näin rohkeus omaan tekemiseen kasvaa.

Itse tekeminen ja kokeileminen on monissa asioissa paras tapa oppia. Sovelletaan tietoa ja uskalletaan yrittää, ryhdytään toimeen ilman sen suurempaa jahkailua.


Lukiokokemus oli erilainen


Nuori Yrittäjyys ry:llä (NY) on opetussuunnitelmien tavoitteita tukevia ohjelmia 7-25-vuotiaille. Ohjelmissa painotetaan yrittäjyysasennetta, työelämävalmiuksia sekä oman taloudenhallintaa – tekemällä oppien. 

Lukiolaisille suunnatussa Vuosi yrittäjänä –ohjelmassa perustetaan lukuvuoden tai kahden jakson ajaksi miniyritys (NY-yritys), jonka pyörittämisessä käytetään oikeaa rahaa.  Ohjelmassa nuoret miettivät ensin tiimeissä yritysidean, jonka ympärille yritys perustetaan.  Ohjelman aikana opiskelijat pyörittävät yritystä itse, oppivat myyntiä ja markkinointia sekä miten yritys lopetetaan – kokeilemalla ja yrittämällä.

NY-yrityksen perustamisen tavoitteena on työelämätaitojen ja aktiivisen toimintatavan oppiminen. Yrittäjämäisesti toimiva nuori uskaltaa tehdä päätöksiä, hänen yhteistyökykynsä kehittyvät sekä opiskelija oppii ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja työskentelemään tavoitteellisesti.

Suomessa oli viime lukuvuonna 4 500 toiseen asteen opiskelijaa mukana Vuosi yrittäjänä –ohjelmassa. Keväällä 2017 kysyttiin mukana olleilta nuorilta (760 opiskelijaa) miten ohjelma vaikutti heidän työelämä-, yrittäjyys-ja talouslukutaitoihin.
  •  Vastanneista 82 % oli sitä mieltä, että vastuunotto ja -kantaminen lisääntyi, vuorovaikutustaidot kehittyivät 72 % sekä omien taitojen tunnistaminen parani (63 %).
  • Kolmasosa vastanneista oivalsi millä alalla haluaa työskennellä sekä sen, että ei halua ryhtyä yrittäjiksi. Hienoja numeroita, koska näin nuori saa jo lukioaikana vahvistusta opiskelu- ja urapolulleen.
  • Yli puolet vastanneista (59 %) ymmärsi ohjelman jälkeen oman työn arvon sekä miten rahankäyttöä suunnitellaan (53 %).
Opiskelija saa ohjelman aikana loistavan mahdollisuuden tutustua yritystoimintaan turvallisessa kouluympäristössä, samalla nuoren ja oppilaitoksen yrityselämän kontaktit laajenevat Lisäksi kurssisuoritukset kertyvät.

Nuorella ja ohjaavalla opettajalla on tukenaan yli 110 maan kansainvälinen verkosto. Yksin tätä ei todellakaan tarvitse tehdä.


Done is better than perfect


Yrittäjämäinen toimintatapa ei ole ainoastaan tarkoitettu yrittäjille, vaan siitä hyötyvät kaikki- vapaa-ajalla ja työelämässä.

Oppimisympäristö, jossa kannustetaan opiskelijaa tekemään itse, havaitsemaan mahdollisuuksiaan ja tarttumaan niihin, tukee yritteliäisyyttä. Näin opiskelijan usko omiin kykyihin vahvistuu ja ohjaa häntä samalla tavoitteelliseen ja innostavaan työskentelyyn muiden kanssa.

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Tiedämme, että asiat muuttuvat yhä kiihtyvällä vauhdilla. Tästä syystä meidän täytyy entistä rivakammin muuttaa toimintatapojamme. Meillä pitää olla entistä enemmän uskallusta kokeilla sekä antaa nuorille erilaisia tapoja suorittaa lukio-opintojaan. Annetaan nuorille mahdollisuus yrittää, koska se kantaa takuuvarmasti pitkälle tulevaisuuteen.

”Done is better than perfect” – otetaan se uudeksi toimintatavaksemme.

FM Eeva Korhonen
Nuori Yrittäjyys ry
Opinto-ohjaaja
Ruotsin kielen opettaja