torstai 14. joulukuuta 2017

Spräng klassrummets väggar

Inom ramen för den digitaliseringsstrategi som Helsingfors stads utbildningsverk gjort upp är Tölö gymnasium en av de skolor som utsetts till stadens Innovativa försöksskolor, ett projekt där man utvecklar nya verksamhetsmodeller för undervisningen.

Tölö gymnasium bildades 2015 då Tölö specialiseringslinje och Gymnasiet Svenska normallyceum slogs samman. I den pedagogiska vision som då skapades ingår begreppet Spräng klassrummets väggar och med den vinklingen fokuserar Tölö gymnasium på i programmet Innovativa försöksskolor.

Tölö gymnasium vill inom ramen för Spräng klassrummets väggar utveckla både fysiska och digitala lärmiljöer i skolan.  Vår målsättning är att i så hög grad som möjligt utnyttja skolans alla utrymmen, inte enbart klassrum, för lärande och vi har utarbetat en plan över utrymmen som ger flexibilitet och som möjliggör kreativa arbetsmetoder. I planen ingår både en flexibilitet inom klassrummets väggar, flexibel användning av andra utrymmen i skolhuset samt och en detaljerad översikt över behövlig teknik som möjliggör olika digitala och pedagogiska lösningar.

Vi har gjort en pedagogisk och digital planering utgående från grundplanen över skolhusen och skapat olika verksamhetsområden våningsvis. Tanken är att den digitala utrustning som är vår vision ska kopplas till den undervisning som nu finns per våning, men den ska också ge mera fokus på den studerandes egen lärprocess och ge möjligheter till samarbete över ämnesgränserna.


Se mera här:

Nya lärmiljöer i Tölö

Tölö gymnasium

maanantai 20. marraskuuta 2017


Nya lärmiljöer och ökad trivsel


I Borgå Gymnasium har förutom formativ bedömning också lärmiljöer stått i fokus. Två lärare inom Luke-projektet har deltagit i träffar med lärmiljöer som tema. Det vi har sett under våra besök i andra skolor har inspirerat oss då vi förnyade möbleringen i våra allmänna utrymmen. Resultatet kan nu ses i skolans aulor, korridorer, studerandekårsutrymmet och skolbiblioteket.

Vårt första studiebesök gjorde vi till Mattlidens gymnasium. Skolhuset är mycket nyare än vårt och utrymmena i vårt skolhus från 1850 sätter en del gränser. Vi har långa smala korridorer och ett bibliotek som inte finns där studerandena automatiskt rör sig. I Mattlidens gymnasium fick vi ändå se intressanta lösningar i både klassrum och gemensamma utrymmen och vår guide Laila Andersson påpekade att nya arbetsmetoder kan börja med ny möblering, en insikt som vi tog med oss hem. En ommöblering är inte så svår att göra och den kan automatiskt föra med sig nya arbetsmetoder eller påverka klimatet i skolan.

De olika årskurserna har oftast vistats i olika hörn av skolans stora aula. Vi ville slippa detta och uppmuntra till större gemenskap mellan alla studerande, och slog ihop de två stora sittgrupperna till en. Möbleringen hade önskad effekt.

 Vi ville också satsa på många flexibla sittgrupper där man inte bara kan umgås under rasterna, utan också arbeta i grupper. En mycket större del av skolarbetet kan nu göras i ändamålsenliga utrymmen där grupper kan arbeta tillsammans sittande eller stående.

Vi har inte ännu haft möjlighet att skaffa nya möbler till klassrummen. Därför försöker vi hitta enkla lösningar som stöder nya arbetsmetoder med våra gamla bord och stolar. Småningom hoppas vi kunna ta itu med klassrummen.

Då vi planerade och valde möbler hade vi hela tiden med oss studerande. Nu trivs våra studerande och lärare i skolmiljön. Många möbler är sådana som går lätt att flytta och gruppera om. På bilderna syns det t.ex. att det går att ordna tillfälliga lösningar som då tutorerna ordnade Halloween-café i skolans aula. Resultatet av vårt arbete är knappast speciellt originellt, men vi är nöjda med det.

Maria Grandell-Strömgård
Borgå Gymnasium

 

Bildtexter:
Bild 1 Det är trevligt att det finns plats för många.


 


Bild 2 Att möblera om går behändigt.

Bild 3 I studerandekårsutrymmet finns många funktionella sittgrupper.

Bild 4 Traditionella bord och stolar fungerar också för arbete i grupp.

Bild 5 Den inbjudande sittgruppen lockar många till biblioteket.

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Samarbete mellan andra och tredje stadiet

Jag vill i detta blogginlägg kort berätta om vad som är på gång inom Luke-nätverket i  Österbotten. Sedan hösten 2016 har några representanter (lärare, rektorer) från Luke-nätverket samlats regelbundet för att utreda vilka nya utvecklingsmöjligheter vi vill prova på. Ett av huvudmålen är att arbeta fram olika modeller för hur andra och tredje stadiet ska närma sig varandra. I nuläget är klyftan stor mellan stadierna och varken studerande eller lärare har nån större insyn i varandras arbete eller vardag. Inom vår arbetsgrupp ville vi ta tag i detta och försöka öka kontaktytorna mellan andra och tredje stadiet.

Ett lyckat initiativ att komma vidare med denna utmaning var helt enkelt att göra ett studiebesök till Åbo Akademi för att diskutera samarbetsformer mellan akademin och gymnasiet vad gäller ämnena psykologi, teologi och religionsvetenskap.

Efter studiebesöket till Åbo i januari 2017 fortsatte arbetet med att hitta samarbetsformer mellan ämnena på gymnasienivå och akademisk nivå. I nuläget har vi lyckats sammanfatta vårt arbete såhär långt i följande illustrativa bild:



I korthet har vi lyckats komma överens om att gymnasieelever från de österbottniska gymnasierna inom Vi7 och Team Nord ska erbjudas möjlighet att avlägga en akademisk psykologikurs inom Åbo Akademi redan under gymnasietiden. Våren 2017 genomförde två studerande från Gymnasiet i Petalax en kurs i personlighetspsykologi (5sp) och detta genomfördes i praktiken som distanskurs via en lärplattform.

Den andra produkten vi arbetat fram är en förberedande kurs i ämnena psykologi, religionsvetenskap och teologi. Här är tanken att ett par studerande från respektive ämne vid Åbo Akademi planerar en preppliknande kurs inom sitt ämne som de skall hålla för gymnasiestuderande som är intresserade av att börja studera ämnet i fråga vid akademin. I nuläget har vi kommit så långt inom ämnet psykologi att två studerande redan åtagit sig uppdraget. De kommer under hösten 2017 att planera upplägget för kursen under handledning av sakkunnig handledare vid akademin. Kursen genomförs under två närstudietillfällen under vecka 8 (2018). Inom ämnena religionsvetenskap och teologi kommer också två studerande att utses under hösten 2017 för att planera och genomföra en motsvarande kurs under vecka 8. De studerande vid ÅA som genomför detta arbete får tillgodo studiepoäng. Exempelvis de studerande som planerar och genomför en kurs inom ämnena religionsvetenskap och teologi får tillgodo kursen Religionspedagogik på 5 studiepoäng.

Tanken med detta upplägg är att det ska stärka samarbetet och kontaktytorna mellan gymnasierna och akademin. Både akademin och gymnasierna erhåller fördelar med samarbetet. Akademistuderande erbjuds nya innovativa sätt att avlägga kurser på och gymnasiestuderande får inblick i hur det är att studera på akademisk nivå samtidigt som de erhåller en tillämpad kurs för sitt deltagande i kursen. Från akademins sida utgör detta samtidigt bra marknadsföring och gymnasierna kan erbjuda sina gymnasiestuderande kvalitativa preppkurser. Och det bästa av allt. Det är gratis utbildning för de involverade.


Simon Hansell, lektor i religion och psykologi vid Gymnasiet i Petalax

Luke-nätverket i Österbotten startade augusti 2016. Tanken är att gymnasierna Österbotten ska våga prova på nya former av pedagogiskt tänkande och utvecklingsmöjligheter inom ramen för undervisnings- och kulturministeriets utvecklingsprogram Det nya gymnasiet - våga prova.

Luke-nätverket i Österbotten består av tre gymnasier i Österbotten; Gymnasiet i Petalax, Vasa övningsskolas gymnasium och Pedersöre gymnasium. Vasa övningsskolas gymnasium är koordinator. 
Lukenätverket i Österbotten utformas inom gymnasieringarna Vi 7 och Team Nord. Vi7, är ett nätverk för samarbete mellan gymnasierna från Vörå i norr till Kristinestad i syd. Skolorna är: Vörå samgymnasium – idrottsgymnasium, Korsholms gymnasium, Vasa gymnasium & Vasa svenska aftonläroverk, Vasa övningsskolas gymnasium, Gymnasiet i Petalax, Närpes gymnasium och Kristinestads gymnasium.

Team Nord är ett samarbetsnätverk på gymnasienivå mellan fem kommuner i norra svenska Österbotten. I nätverket ingår gymnasierna i Jakobstad, Karleby, Kronoby, Nykarleby och Pedersöre.

tiistai 19. syyskuuta 2017

Business-kurssit kasvattavat tulevaisuuden työelämätaitoja

Uusi opetussuunnitelma korostaa yrittäjyyden merkitystä tulevaisuuden työelämätaitona. Jo alakoulussa on alettu opettaa taloustietoa ja –taitoja. Kuopiolaisessa Kallaveden lukiossa on pitkä perinne yritysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja yrittäjyyskursseista. Moni opiskelija on jatkanut opintoja lukion jälkeen yhteiskunnallisten aineiden, kuten taloustiedon, parissa. Koulullamme on oma kummiyritys, paikallinen Ikea, jonka kanssa on tehty jo vuosia monipuolista yhteistyötä.

Syksyllä 2016 Taloudellinen Tiedotustoimisto tarjosi mahdollisuutta lähteä pilotoimaan kansainvälisen liiketoiminnan kursseja opiskelijoidemme kanssa. Lyhyen mainoskampanjan jälkeen kasassa oli 37 toisen ja kolmannen vuoden opiskelijaa ja yksi hieman hämmentynyt opettaja, joka ei ihan varmasti tiennyt, mihin oli sitoutunut mukaan…

Joustavaa kurssitoteutusta ja oppimisanalytiikkaa

Kurssi Myynti, markkinointi ja kaupallistaminen toteutettiin syyslukukauden 2. jaksossa ja kurssi Vuorovaikutus ja neuvottelutaidot keväällä 5. jaksossa.  Opetus toteutettiin osittain lähi-, osittain etäopetuksena. Luokassa tavattiin ja opiskeltiin kahdesti viikossa ja kolmas tunti toimittiin sovittujen ohjeiden mukaan itsenäisesti.

Digitaalinen Claned-alusta mahdollistaa kätevästi opintojen seuraamisen, joten opettajana olin hyvin perillä opiskelijoiden etenemisestä. Näin tuntimäärän ja jopa ajankohdan, jolloin kukin opiskelija oli opiskellut.  Huomautinkin yhdelle innokkaalle opiskelijalle, että pitää muistaa myös nukkua välillä. Hän oli usein lopettanut opiskelun klo 3 aamulla…


Slush Youth -tapahtuma osana kurssikokonaisuutta

Kaikkiaan 45 opiskelijaa suoritti lukuvuonna 2016-2017 Kallaveden lukiossa ainakin yhden business-kurssin. Lisäksi erillisen, koulun oman yrittäjyyskurssin suoritti noin 30 opiskelijaa. Eräänlaisena huipentumana pilotointikokeilulle voi pitää Slush Youth –tapahtumaa, johon saimme osallistua joukolla.

Opiskelijat toimivat Slush Youthissa työryhmissä eri puolilta Suomea ja Ruotsista saapuneiden nuorten kanssa pohtien erilaisia yrittäjyyteen liittyviä tehtäviä ja kampanjoita. Päivän lopuksi nuoret pääsivät haistelemaan ilmapiiriä varsinaiseen Slush-tapahtumaan opettajien tapaan. Matka Helsinkiin ja Slushiin oli unohtumaton kokemus ja se myös selvästi ryhmäytti opiskelijoita tiiviimmäksi porukaksi. Tätä ei nykylukiossa niin helposti tapahdu luokattomuuden takia.

Opettajan roolin muutos

Vuosia historian ja yhteiskuntatieteiden opettajana toimineena koin pilotoinnin antoisaksi ja opettavaiseksi kokemukseksi. Sain aina TAT:ista apua erilaisiin pulmatilanteisiin, joita Clanediin käyttöön saattoi liittyä. Uskallankin rohkaista kaikkia opettajia mukaan kokeilemaan- jos minä selvisin tästä kuivin jaloin, kuka tahansa muukin selviää! Oli hauskaa olla enemmänkin työnohjaaja tai tuutori kuin perinteinen ”puhuva pää”, joka opettaa kaiken itse kaiken rautalangasta vääntäen. Usein kesken itsenäisen opiskelun keskeytimme työskentelyn hetkeksi ja kävimme yhteiskeskustelua jostakin kiinnostavasta teemasta. Jos havaitsin, etteivät opiskelijat oppineet jotakin asiaa kunnolla, saatoin käyttää hetken perinteiseen opetukseen.

Claned-alusta mahdollistaa myös palautteen antamisen opiskelijoille yhdessä ja yksilöllisesti sekä keskustelemisen toisten opettajien kanssa eri puolilla maata. Moni opettaja kokee tämän varmasti helpottavana ja turvallisuutta lisäävänä vaihtoehtona.  Kurssin sisältä oli laadukas ja tehtävät monipuolisia ja ajan hermolla olevia. Mikä parasta - myös opettaja oppi paljon uutta!

Positiivista opiskelijapalautetta

Opiskelijoiden antama palaute oli pääsääntöisesti positiivista ja innostunutta. Useampi nuori sanoi aikovansa jatkaa opintojaan taloustieteen ja yrittäjyyden parissa.
”Yleisesti ottaen lukio on yleissivistävä, mutta kaupallistuvassa maailmassa on ajankohtaista, että lukio tarjoaa myynnin, markkinoinnin ja kansainvälistymisen kursseja. Moni lukiolainen suuntautuu yrityselämään, ja siellä on tärkeää osata brändätä itsensä sekä ymmärtää asioiden laajempia yhteyksiä”, kertoo kurssilla mukana ollut toisen vuoden opiskelija Eetu Kohvakka


Abiturientti Jenni Virtanen kertoo oppineensa kurssilla paljon: ”Teimme kurssilla kaikki tehtävät läppäreillä oppimisalustalle ja opin kurssilla todella paljon hyödyllisiä taitoja. Kannattaa osallistua business-kursseille, koska siten voi varmistaa ja selvittää itselleen, onko kaupallinen ala tai kansainvälisyys itseä kiinnostava ala. Minulle ainakin varmistui pari asiaa jatko-opintoja ja tulevaisuutta ajatellen.”

Voiko lukio-opetukselta enempää vaatia? Kallaveden lukion opettajat ja opiskelijat odottavat innostuneita yhteistyön jatkoa TAT:n ja Aalto-yliopiston kanssa lukuvuonna 2017-2018.


Jari Ukkonen
lukion vanhempi lehtori

Kallaveden lukio, Kuopio


Taloudellinen tiedostustoimisto TATin hanke Yrityselämän nuoret sukupolvet tarjoaa digitaalisia business-kursseja toiselle asteelle. Kurssien tavoitteena on oppia kaupallista osaamista ja tulevaisuuden työelämätaitoja, joilla nuoret menestyvät globaalissa toimintaympäristössä. Kurssimateriaalit noudattavat lukion uutta opetussuunnitelmaa ja ne ovat kaikille suomalaisille toisen asteen oppilaitoksille ilmaisia käyttää. Lisäksi TAT järjestää opettajille kurssien käyttökoulutuksia. Kurssimateriaalit löytyvät sekä suomen että ruotsin kielellä.

torstai 7. syyskuuta 2017

Yrittäjyyttä ja työelämävalmiuksia - tekemällä oppien

Kurssitarjotin eloon


Kurssitarjottimella on eri oppiaineista paljon lyhenteitä. Miten ne avautuvat nuorelle, mitä kyseisellä oppitunnilla tehdään?  Kun lukiolainen näkee kurssitarjottimen, niin miettiikö hän, että nämä kirjainlyhenteet antavat hänelle valmiudet opiskelun aloittamiseen erilaisissa opinahjoissa? Sehän on lukiokoulutuksen tavoite.

Uskallan väittää, ettei lukiolainen kurssivalintojen hetkellä mieti jatkokoulutuspaikkaansa. Nuori pohtii suorittamatta olevia kurssejaan, mahdollisia hyppytunteja tai mitä aineita kirjoittaisi ylioppilastutkinnossa.

Mitä puolestaan pohtivat opettajat ja kurssitarjottimen tekijät? Puntaroiko aineenopettaja, mitä osaamista hän haluaa välittää lukiolaiselle omalla oppitunnillaan, tiistain 3:ssa palkissa, jotta oppisisältö vastaisi lukion uutta opetussuunnitelmaa?

Lukiossa opettajien on tehtävä entistä enemmän yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa, se on kirjattuna opetussuunnitelmaan. Aineenopettajan pitää huomioida työelämäyhteistyö ja miettiä miten se näkyy hänen oppiaineessaan. Hyvä.

Onneksi on lukuisia tapoja toteuttaa yritys – tai työelämäyhteistyötä. Näin myös kurssitarjotin elävöityy. Kirjainlyhenteistä tulee konkreettisia, linkki oppitunnin ja työelämän välillä kapenee. Nuori tutustuu yhteiskunnan tarjoamiin työmahdollisuuksiin sekä oivaltaa opiskeltavien kurssien yhteyden tuleviin työpolkuihinsa.

Näissä oivalluksissa piilee mielestäni kaikkein olennaisin syy, miksi lukioiden kurssitarjottimien kirjainlyhenteisiin pitää saada iloa ja tekemisen meininkiä. Kun lukiolaisen silmät loistavat, niin silloin oppilaitoksen ja olemassa olevien rakenteiden pitää muuttua niin, että silmien loiste säilyy. Näin rohkeus omaan tekemiseen kasvaa.

Itse tekeminen ja kokeileminen on monissa asioissa paras tapa oppia. Sovelletaan tietoa ja uskalletaan yrittää, ryhdytään toimeen ilman sen suurempaa jahkailua.


Lukiokokemus oli erilainen


Nuori Yrittäjyys ry:llä (NY) on opetussuunnitelmien tavoitteita tukevia ohjelmia 7-25-vuotiaille. Ohjelmissa painotetaan yrittäjyysasennetta, työelämävalmiuksia sekä oman taloudenhallintaa – tekemällä oppien. 

Lukiolaisille suunnatussa Vuosi yrittäjänä –ohjelmassa perustetaan lukuvuoden tai kahden jakson ajaksi miniyritys (NY-yritys), jonka pyörittämisessä käytetään oikeaa rahaa.  Ohjelmassa nuoret miettivät ensin tiimeissä yritysidean, jonka ympärille yritys perustetaan.  Ohjelman aikana opiskelijat pyörittävät yritystä itse, oppivat myyntiä ja markkinointia sekä miten yritys lopetetaan – kokeilemalla ja yrittämällä.

NY-yrityksen perustamisen tavoitteena on työelämätaitojen ja aktiivisen toimintatavan oppiminen. Yrittäjämäisesti toimiva nuori uskaltaa tehdä päätöksiä, hänen yhteistyökykynsä kehittyvät sekä opiskelija oppii ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja työskentelemään tavoitteellisesti.

Suomessa oli viime lukuvuonna 4 500 toiseen asteen opiskelijaa mukana Vuosi yrittäjänä –ohjelmassa. Keväällä 2017 kysyttiin mukana olleilta nuorilta (760 opiskelijaa) miten ohjelma vaikutti heidän työelämä-, yrittäjyys-ja talouslukutaitoihin.
  •  Vastanneista 82 % oli sitä mieltä, että vastuunotto ja -kantaminen lisääntyi, vuorovaikutustaidot kehittyivät 72 % sekä omien taitojen tunnistaminen parani (63 %).
  • Kolmasosa vastanneista oivalsi millä alalla haluaa työskennellä sekä sen, että ei halua ryhtyä yrittäjiksi. Hienoja numeroita, koska näin nuori saa jo lukioaikana vahvistusta opiskelu- ja urapolulleen.
  • Yli puolet vastanneista (59 %) ymmärsi ohjelman jälkeen oman työn arvon sekä miten rahankäyttöä suunnitellaan (53 %).
Opiskelija saa ohjelman aikana loistavan mahdollisuuden tutustua yritystoimintaan turvallisessa kouluympäristössä, samalla nuoren ja oppilaitoksen yrityselämän kontaktit laajenevat Lisäksi kurssisuoritukset kertyvät.

Nuorella ja ohjaavalla opettajalla on tukenaan yli 110 maan kansainvälinen verkosto. Yksin tätä ei todellakaan tarvitse tehdä.


Done is better than perfect


Yrittäjämäinen toimintatapa ei ole ainoastaan tarkoitettu yrittäjille, vaan siitä hyötyvät kaikki- vapaa-ajalla ja työelämässä.

Oppimisympäristö, jossa kannustetaan opiskelijaa tekemään itse, havaitsemaan mahdollisuuksiaan ja tarttumaan niihin, tukee yritteliäisyyttä. Näin opiskelijan usko omiin kykyihin vahvistuu ja ohjaa häntä samalla tavoitteelliseen ja innostavaan työskentelyyn muiden kanssa.

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Tiedämme, että asiat muuttuvat yhä kiihtyvällä vauhdilla. Tästä syystä meidän täytyy entistä rivakammin muuttaa toimintatapojamme. Meillä pitää olla entistä enemmän uskallusta kokeilla sekä antaa nuorille erilaisia tapoja suorittaa lukio-opintojaan. Annetaan nuorille mahdollisuus yrittää, koska se kantaa takuuvarmasti pitkälle tulevaisuuteen.

”Done is better than perfect” – otetaan se uudeksi toimintatavaksemme.

FM Eeva Korhonen
Nuori Yrittäjyys ry
Opinto-ohjaaja
Ruotsin kielen opettaja

perjantai 11. elokuuta 2017

Ett nytt läsår


Nytt läsår = fler kurser enligt nya läroplanen och mer undervisning enligt nytt pedagogiskt tänkande. ”Jee!” vill jag tänka och känna iver över allt det nya och spännande. Men det gör jag inte, inte enbart i alla fall. För naturligtvis betyder allt nytt också en hel del tvivel, osäkerhet och otillräcklighet.

Lyckligtvis visar det sig, när jag lyssnar på Adam Grant tala om ”originella tänkare” (https://www.ted.com/playlists/462/talks_for_procrastinators), att tvivel och rädsla är en del av ingredienserna i kreativitet och originellt tänkande.

Så bra! För nu när vi har vågat prova olika undervisningsmetoder, nya bedömningsformer, annorlunda sittordningar och all världens samarbeten, känns det fint att veta att tvivlet kanske också leder någon vart.

Målet med allt detta nya är förstås, bland annat, att förstärka studerandes inlärning. Vet jag däremot att mina studerande lär sig bra, eller till och med bättre, med det nya jag provar? Nej. Men låt mig sammanfatta vad Grant presenterar i sitt TED-talk:

  1. De mest originella är de som misslyckas mest, för de försöker mest.
  2. Vi ångrar inte det vi gjorde, utan det vi inte gjorde.
  3. Det är lättare att förbättra någon annans idé, än att skapa nytt från noll.

När det gäller den sista punkten kan vi alla som är med och utvecklar skolan ta ännu mer modell av detta: Även om jag inte kommer på innovativa och helt nya idéer, kan jag utveckla genom att prova vad någon annan redan har provat. Modifiera lite, lägg till egna kryddor och vips har jag något som kanske fungerar för mig och min undervisning.

Om du delar med dig av vad du har provat, kan andra förbättra din idé. När andra delar med dig, får du idéer att utveckla – alla vinner.










Och slappna av lite – så kallade prekrastinerare (som börjar ”för” tidigt) är inte alls de mest kreativa, de är panikmonster. Prokrastinerarna kanske inte alls får uppgiften gjord, medan lagom prokrastinering visar sig vara effektivt för kreativiteten och nya tankar.

En fin start på det nya läsåret!

Tina Kinnunen

Kyrkslätts gymnasium

perjantai 30. kesäkuuta 2017

Digitreenarista työkaluja opinto-ohjaukseen

Maailman kehittyessä nopeasti, tarvitaan yhä enemmän taitoja pärjätä muutoksen mukana. Oppiaineissa opitut tiedot ja taidot eivät ole riittäviä. Opiskelijan pitää jatkossa ajatella ja toimia entistä yrittäjämäisemmin. Tähän kuuluu vastuunkanto, uudet kokeilut ja ratkaisujen löytäminen. Lisäksi pitää tulevaisuudessa toimia joustavasti työmarkkinoilla. Emme edes tällä hetkellä tiedä nykyisiä emmekä tulevaisuuden töitä. Opiskelijoilta pitää luotsata maailmaan, jossa he pystyvät itseohjautuvasti opiskelemaan ja hakeutumaan tehokkaasti töihin.

Tämän vuoksi olemme kehittämässä ainutlaatuista Digitreenaria. Kyseessä on sovellus, joka kehittää opiskelijoiden yrittäjämäistä ajattelua ja toimintaa. Digitaalinen työkalu toimii henkilökohtaisena valmentajana. Se on käytännön läheinen ja aktivoiva materiaali. Se tukee myös opettajan ohjausta ja opetusta. Digitreenari tukee lisäksi opiskelijoita saavuttamaan tuloksia ylioppilaskirjoituksissa. Digitreenarin käyttö liittyy myös lukion uuteen opetussuunnitelmaan, jossa korostetaan niin opiskelu- kuin työelämävalmiuksien vahvistamista. Digitreenarin käyttäjät ovat sekä kansallisella, että kansainvälisellä tasolla edelläkävijöitä. Tähän liittyy yrittäjämäisyyden kehittäminen sekä uudet digitaaliset ratkaisut.

Selainpohjainen sovellus sisältää lukiolaisten sekä opetushenkilöstön osiot. Molemmat osiot näkyvät opetushenkilöstölle.




Lukiolaisten osio:
  • Sisältää lukion toimintakulttuurin arvioinnin, itsearvioinnin sekä tehtäviä. Itsearvointivastaukset tuottavat henkilökohtaisen arvioinnin, joiden pohjalta sovellus suosittelee käyttäjälle tehtäviä.

 Opetushenkilöstön osio:
  • Sisältää mm. käytännön reseptit Digitreenarin hyödyntämiseen, ryhmätehtäviä, ideapankin ja tausta-aineiston.


Digitreenari lukioihin! -hankkeen koordinaattorina toimii Mynämäen lukio. Valtakunnallisessa kehittäjäverkostossa on mittava määrä lukioita, yliopistoja, järjestöjä ja alan huippuasiantuntijoita. Hanketta rahoittaa Opetushallitus. Syksyllä tarjotaan lukioille käyttöönoton tueksi koulutusta, joka sopii hyvin toteutettavaksi esimerkiksi Veso-päivien yhteydessä.

Digitreenariin pääset tutustumaan osoitteessa: www.digitreenari.fi

Testaa -osiosta pääset rekisteröitymään ja luomaan omat käyttäjätunnukset. Lukioille suositellaan oman lukiokohtaisen kutsukoodin tilaamista, jotta pääsee reaaliajassa seuraamaan omien lukiolaisten sovelluksen käyttämistä.

Lisätiedot: Projektikoordinaattori Marja Kannisto; marja.kannisto@edu.mynamaki.fi